OSTA

TUTUSTU

OSTA CO2

Uusi pohjoismainen tutkimus:

Ruotsalaiset kokevat itsensä pohjoismaiden ympäristöystävällisimmiksi

Uusi SodaStreamin tilaama Sifo-tutkimus Maailman vesipäivää (22. maaliskuuta) varten osoittaa, että kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta kokee elävänsä kestävän ja ympäristöystävällisen elämäntavan. Vähemmän kestävä vaihtoehto on ostaa pullotettua vettä kaupasta, mitä kaksi viidestä ruotsalaisesta tekee kuitenkin säännöllisesti. Kolmannes kuluttajista tuntee kuitenkin huonoa ilmasto-omaatuntoa ostettuaan vesipullon, ja tämä koskee erityisesti naisia.

Vesi on tärkeä luonnonvara, jota on suojeltava, ja kestävyyshaaste, joka koskettaa meitä kaikkia. Pohjoismaat kuuluvat maailman parhaiden hanavesien joukkoon, mutta siitä huolimatta monet pohjoismaalaiset ostavat toisinaan pullotettua vettä kaupasta. SodaStreamin tilaama uusi Sifo-tutkimus on tarkastellut sekä ruotsalaisten että muiden pohjoismaalaisten kuplavesitottumuksia.

Ruotsalaiset ostavat kuplavettä pääasiassa kiireessä

Yleisin syy siihen, miksi ruotsalaiset ostavat kuplavettä pullossa, on kiireessä tekemä ostos (25 %). Norjalaiset taas ilmoittavat useimmiten syyksi sen, että kuplavesi maistuu hyvältä (27 %), kun taas suomalaiset ostavat kuplavettä, koska he pitävät siitä enemmän kuin hanavedestä (26 %). Tanskalaiset puolestaan ostavat kuplavettä, koska he pitävät siitä, mutta heillä ei ole mahdollisuutta kuplauttaa vettä kotona (30 %).

Naiset tuntevat useammin ilmastoahdistusta

Kuusi kymmenestä ruotsalaisesta ostaa kuplavettä pullossa kaupasta viikoittain tai kuukausittain. Kun kysyttiin, tuntevatko he huonoa ilmasto-omaatuntoa ostaessaan pullotettua kuplavettä, vastauksissa oli suuria eroja miesten ja naisten välillä: kahdeksan kymmenestä miehestä vastasi "ei", kun taas naisista viisi kymmenestä myönsi tuntevansa huonoa omaatuntoa. Ruotsalaisten 18–29-vuotiaiden miesten joukossa yksi kymmenestä sanoi tunteneensa joskus huonoa omatuntoa, kun taas saman ikäluokan naisista kolme kymmenestä vastasi näin.

– Me pohjoismaalaiset voimme todella olla ylpeitä hanavetemme korkeasta laadusta. Puhdas vesi on sekä yhteiskunnallinen että ilmastokysymys, eikä sitä voi pitää itsestäänselvyytenä, että meillä on aina suoraan hanasta saatavilla raikasta ja terveellistä vettä. Säästämällä vettä ja suojelemalla ympäristöä voimme saavuttaa paljon – esimerkiksi kuplauttamalla veden itse kotona. Se on sekä hyvän makuista että ympäristöystävällisempi vaihtoehto kaupasta ostettuun pulloveteen verrattuna, sanoo Mats Ajpe, SodaStream Nordicsin markkinointijohtaja.

Hinta ratkaisevana tekijänä

Puolet norjalaisista ja suomalaisista voisi harkita pullotetun kuplaveden ostamisen lopettamista, jos hinta olisi liian korkea. Myös ruotsalaisille hinta on ratkaiseva tekijä – kaksi viidestä lopettaisi, jos pullotettu kuplavesi olisi liian kallista. Lisäksi ruotsalaiset vaikuttavat olevan hieman ympäristötietoisempia kuin pohjoismaiset naapurinsa, sillä lähes kolmannes vastasi, että he voisivat lopettaa ostamisen, koska muovipullot ovat haitallisia ympäristölle. Neljännes ruotsalaisista ilmoitti myös voivansa lopettaa ostamisen, koska muovipullojen kuljettaminen on ympäristölle haitallista. Tanskalaiset puolestaan vastasivat useammin kuin muut, ettei mikään saisi heitä lopettamaan pullotetun kuplaveden ostamista.

Kestävyys tärkeää meille pohjoismaalaisille

Kun on kyse kierrätyksestä, Pohjoismaat ansaitsevat kultatähden – 85 prosenttia pohjoismaalaisista sanoo, ettei koskaan heittäisi PET-pulloa roskiin kierrättämättä sitä. Ruotsalaisten kohdalla luku on yhdeksän kymmenestä. Lopuksi ruotsalaiset kokevat olevansa pohjoismaalaisista ympäristöystävällisimpiä. Ruotsalaiset vastaajat sanovat huomattavasti useammin kuin muiden Pohjoismaiden asukkaat, että he elävät kestävää ja ympäristöystävällistä elämäntapaa (82 %).

Tutkimuksesta:

Tutkimuksen toteutti Kantar Public SodaStreamin toimeksiannosta. Se perustuu 4074 haastatteluun ruotsalaisten, norjalaisten, suomalaisten ja tanskalaisten keskuudessa. Tiedonkeruu toteutettiin satunnaisesti rekrytoiduissa paneeleissa kaikissa neljässä Pohjoismaassa 30. tammikuuta – 14. helmikuuta 2023.